Näytetään tekstit, joissa on tunniste muistot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muistot. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

026 - This happy ending is the start of all our dreams

Tässäpä vähän kuvia viimeseltä viikolta yläkoulussa:
 Playboy-hanska♥

 Kaverin melko legendaarinen pyörä..


 Päättärimekko; naama sutattu kun ilme on aika laatu..

Koulun yseillä oli vikalla viikolla teemapäivät, jollon piti pukeutua teeman mukaan. Maanataina en päässy kouluun, mutta sillon ois ollu ranta-/Hawaji-päivä, tiistaina ysigaala, keskiviikkona retkipäivä (mentiin Lintsille), torstaina yöpukupäivä (näkyy ylemmässä kuvassa) ja perjantaina sporttipäivä. 

Ysigaalassa juhlittiin ysejä, me syötiin ruokalassa juhlalounas ja mentiin sitte saliin jossa oli kaikkea ohjelmaa esim. Zumbaa ja opettajien videoitu Harlem Shake :D. 

Päättäritki meni ihan hyvin koulussa; kaikkien aineiden ka oli 9,6 ja lukuaineiden 9,8. Tosi idioottimaista sanoo tälleen, mutta mua jäi harmittamaan pari numeroa tokarissa.. 

Päivällä mentii perheen kanssa syömään Hard Rock Cafe Helsinkiin, mutta heti ku päästiin sieltä, mulle iski joku kipeys ja nous kuume. Illal olis vielä pitäny lähtee Helsinkii juhlimaan kavereiden kanssa, mutta se aika meniki sitten sängyn pohjalla -.- 

Tänään aamulla oli jo parempi olo, ja oon koko päivän syöny Ben&Jerry's♥. 
 
Mulla jää hirveä ikävä tonne kouluun, kun oon tuntenut osan meidän luokkalaisista jo päiväkodista asti. Meidän luokassa oli täydellinen ilmapiiri, ja kaikki ihmiset oli parhaita (9E♥). Kaikki opettajat oli ihan käsittämättömän ihania ja joistakin heistä tuli mulle tosi tärkeitä ihmisiä. Jää paljon muistoja, huonojakin, mutta yritän silti kaikin voimin muistaa koko yläkouluajan. Sattuu jättää toi koulu, mutta tiedän että ihan varmasti tuun vielä käymään siellä.
 
Kiitos kaikille♥!

 
Niin ja värjäsin hiukset uudestaan punasiks, kun ne alkoivat olla jo aika ruskeet:).

sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

020 - There ain't a thing I've faced thats been too much for me

 
Täällä edelleen, intensiivi-avohoito päätty torstaina. Se mun ihana omahoitaja sieltä huolestu musta yksilötapaamisessa sen verran että yritti pyytää jotain lääkäriä arvioimaan että meenkö mä osastolle pääsiäiseks vai luottaako ne muhun niin että pääsen kotiin. Ei saatu lääkäriä kiinni, ja hoitaja soitti äitille että tulee hakemaan ja vie terveyskeskukseen. Sitten kun äiti tuli me juteltiin mun tilanteesta ja ne päätti jonku osaston-yli-hoitaja-tyypin kanssa että pääsen kotiin ilman sitä terveyskeskusrumbaa, huh :)
 
 Oli kuitenkin ihan hirveetä kuunnella kun se mun omahoitaja sano että jos meen kotiin, se huolehtii koko loman että mitähän mulle oikein tapahtu. Älä kiltti huolehdi, en ikinä tekis sulle silleen♥
 
Pääasiassa tosta jaksosta oli mulle ihan kamalasti apua. Mä sain purettua ja käsiteltyä semmmosia asioita jotka on estänyt mua paranemasta, ja kans sain ohjeita ja neuvoja miten tästä kannattaa jatkaa eteenpäin. Paljon ihania muistoja jäi: hoitajat ja muut nuoret ootte ihania♥ Kiitos kun saitte aikaan niin paljon hyvää, ja kiitos kun olette olemassa! Ja mun omahoitaja: kiitos ihan mielettömästi kun tuit mua ja sait mut uskomaan että jaksan parantua (ja kiivetä täältä kuopasta)♥
 
Ikävä jää, mut muistot tuo takasin sitä ihanaa fiilistä.. Siihen asti kun nähdään taas: Tamago, 5FDP ja Inner Ninja♥