032 - Vaikken tahtoisi luovuttaa, en mä voi enää muutakaan

Hetken luulin että kaikki olis taas paremmin, mutta ei sitten kun ei.

 

Mulla oli hyvä olla, melkein täydellinen paino ja ihana kesä ollu, ihania suunnitelmia, ihania ihmisiä.

Sitten kuitenki minuutin sisällä se kaikki viedään multa yhen vaa'an numeron takia.

 

Mä en saa enää mennä mun rakastamaan paikkaan ellei paino nouse kiloa heti huomisen jälkeen. Tallille ei siis ole menemistä jos painoraja alittuu.

 

Ja taas, varmaan miljoonatta kertaa, menetän halun elää.

Ja se on kokonaan teidän syytä.

Kiitos kun viette multa sen vähäisen ilon jota löysin tallin kautta mun elämään♥

 

 

014 - Please teach me gently how to breathe

Jotenkin en koe oikeaks, että kirjotan tänne blogiin vaan kaikkea positiivista mitä tapahtuu, koska mun elämään kuitenkin kuuluu niin paljon negatiivisia asioita. Päätin alkaa kirjoittaa vähän enemmän avoimesti, en sitten tiedä mitä tästä tulee..

Tällä hetkellä on menossa vähän huonompi vaihe mun elämässä, sairastan vakavaa masennusta ja se vaikuttaa aika paljon mun elämään. Koulun käynti on välillä vähän vaikeeta, samoin kaikenlaiset vapaa-ajan jutut, esimerkiks kaverien tapaaminen ja tallilla käynti. Joinain päivinä en meinaa saada itteäni ylös sängystä, ja tosi usein tekee mieli vaan jäädä kotiin nukkumaan. Välillä kaikki vaan tuntuu niin vaikeelta ja toivottomalta, etten oikein tiedä mitä pitäs tehdä.

Onneks mulla on kuitenkin ihania kavereita, jotka on auttanu mua varsinki tässä ysin aikana monissa tilanteissa mukaanlukien yliannostuksen ja monet viiltelyt. Te rakkaat siellä ootte mulle korvaamattomia, ja oon teille niin suunnattoman kiitollinen kaikesta ♥

Jotenki en saa tähän oikein mitään kirjotettua, vaikka paljon kaikkea mielessä pyöriiki. Ehkä näitä asioita sais purettua tänne pikkuhiljaa ja yksitellen..