Tallilla menny suunnilleen koko kesäloma.
Ei se mua haittaa yhtään, porukoita kylläkin.. Pitäis kuulemma enemmän olla kotona, mutta minkäs sille tekee jos suunnilleen koko tän hetkinen elämä on tallilla?
Tallilla parhaassa seurassa, hevosten kanssa ja ulkona vai kotona sisällä yksin kattomassa telkkaria? Hankala valinta..
Tialla oli synttärit viime sunnuntaina, 16 se höpsö täytti. Onnea rakas♥
Lahjaks sai multa ton pehmolelun (jota metsästin Cittarista) ja mutakakkua tallilla; nam.
Kun toi lahja ei niin kovin laadukas ole, Tia saa valita Tallinasta itelleen jotain vähän hienompaa parin viikon päästä:D
(Olisin halunnut antaa Tialle Minion-pehmolelun, mutta niitä ei jostain syystä myydä yhtään missään missä kävin, mukaanlukien myös BR-lelukauppa. Minionit on vaan yksinkertasesti niin ihania♥)
Iltatalleja me ollaan Tian kanssa tehty ahkerasti kesälomalla, varsinkin nyt tällä viikolla. Tehtiin me myös tiistaina aamutalli, joka meni yllättävän nopeesti ottaen huomioon sen, miten me joskus aikasemmin oltiin melkeen kolme tuntia myöhässä kun lopetettiin.
Torstaina tosin kaikki ei mennyt ihan niin kun piti, kun me tehtiin iltaa. Otto, yks yksäriponi oli vaan yhtäkkiä kaatunu pihalla (jossa se oli syömässä vapaana), ja kun se pääsi takasin jaloilleen, se oli vaan hoiperrellu ympäriinsä ihanku humalassa. Tia otti sen sitte kiinni ja mä juoksin soittamaan ponin ja tallin omistajille. Otto ei pysynyt pystyssä ite, vaan jonkun ihmisen piti olla sen oikeella kyljellä tukena ettei se olis kaatunu. Tallin omistaja soitti eläinlääkärille, ja se sitten ilmoitti tulevansa joskus parin tunnin päästä.. Me autettiin Otto sen karsinaan ja yritettiin sielläkin vielä pitää sitä pystyssä, vaikka siellä olikin seinät tukena. Ponin äärettömän huolestunut omistaja tuli taksilla paikalle, ja yhdessä odoteltiin eläinlääkäriä. Kun se vihdoin tuli, hän totesi Oton olevan edelleen liian huonokuntoinen kuljetettavaksi Viikkiin, vaikka ponin tila olikin kohentunut parissa tunnissa huimasti.
Seuraava yö Oton omistajalla meni valvoen, ja välillä käyden tallilla tarkistamassa ponin vointia. Ainakin mun yö meni kanssa suunnattoman huolestuneena sekä Otosta, että omistajasta, jolle poni on äärettömän rakas.
Seuraavaan päivään mennessä poni oli kuljetuskuntoinen, ja se pääsi röntgeniin Viikkiin, jossa sen niskasta löydettiin jotain kulumaa sen nikamista, joka oli vissiin aiheuttanut selkäytimen puristuman tms. sillon illalla. Omistaja kertoi myöhemmin perjantaina, että Otolla on tosi hyvät mahdollisuudet kuntoutua täysin tosta.
Helpotus.
Tässä lopuksi oli vielä kuvia perjantailta, kun oli ke-pe kestäneen estekurssin viimenen päivä.
Menin keskiviikkona Unskilla, ja sillon meni aikas huonosti, kun mä en osaa hypätä, ja Unski alkoi jo olla vähän vanha sille kurssille, kun se ei enää jaksanut hypätä. Me lopetettiin sitten kesken.
Torstaina ja perjantaina menin Viksulla, joka oli ihan unelma♥
Mä en kyllä edelleenkään osannut hypätä, mutta Viksu vaan on niin täydellinen. Yksäri se on, mutta kuitenkin mun lempihevonen. Semmonen lempee jättiläinen, 176cm säkäkorkeus ja luonne ihan taivaasta. Viksun omistaja ei varmaankaan kyllä oikein tykkää kun kuolaan aina tallilla Viksun perään.
Kuitenkin oli tosi ihanaa päästä menemään norsulla, ja sillä tuli myös hypättyä tähän mennessä mun korkein este: 90cm okseri.
Lähen huomenna viikoks Itä-Suomeen sukuloimaan, ja valmistelen siellä ollessani postauksen tosta estekurssista ja vuokrauspäivistä, jotka oli tiistai ja lauantai (vuokrasin Eetua, ja Tia vuokras Jeppeä).
Niin ja vielä: Tia lens Eetulta kolme kertaa koko kurssin aikana:D. Siitäkin tulee kuvia..